sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Hirviöhuume on satuolento

Kuluneen viikon kohu-uutinen oli se, että krokodil-huumetta on tavattu Suomessa.


Asiasta kertoi ensimmäisenä MTV3 keskiviikkona 26. marraskuuta otsikolla Hirviöhuume krokodil rantautunut Suomeen - käyttäjillä kuoliovaara. Näin raflaavaan aiheeseen oli toki muidenkin viestimien äkkiä tartuttava. Muutaman tunnin kuluttua Ilta-Sanomat jatkoi aiheesta otsikolla Tällaista jälkeä Suomeen rantautunut hirviöhuume aiheuttaa käyttäjälleen ja Iltalehti otsikolla VAROITUS: Näin lihansyöjähuume vaikuttaa ihoon. Apajille ennätti myös Yle: Karmea huume saapui Venäjältä Suomeen - "Syö käyttäjänsä".

Lihaa syövä hirviöhuume on siis täällä. Entä mihin tämä uutinen perustuu? Se onkin mielenkiintoista.

Yleensä, kun uutisoidaan uuden huumeen saapuneen Suomeen, tukeudutaan johonkin konkreettiseen näyttöön, kuten Tullin tai poliisin takavarikoimaan erään tai ruumiinavauksessa tunnistettuun aineeseen. Krokodilin tapauksessa tällaisia todisteita ei tarvita.

Yle kertoo lähteistä tarkimmin. Eräs on A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri, joka on kuullut, että yhdellä paikkakunnalla ja ehkä myös toisella on ollut yksittäisiä krokodil-tapauksia. Toinen lähteistä on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin päihdeklinikan palveluesimies, joka on kuullut asiakkaiden kertoneen, että ainetta on markkinoilla. Sen käyttäjiä ei kuitenkaan ole ollut heillä hoidossa. Kolmas haastateltava on Haminan A-klinikan vastaava sosiaaliterapeutti, ja myös hän kertoo, että asiakkaat tietävät ainetta olevan. Asiakkaat eivät kuitenkaan ole tiettävästi itse käyttäneet sitä.

Merkillepantavaa on, että kaikki haastateltavat ovat kuulleet krokodilista joltain toiselta henkilöltä, joka on kuullut siitä kolmannelta henkilöltä. Yleensä tämä kolmas on itsekin vain kuullut siitä joltain neljänneltä.

Huumevalistus painottaa aina, että kun ostat kadulta ainetta, et voi koskaan olla varma, mitä saat. Tämä ilmeisesti ei päde krokodiliin. Jos joku narkomaani väittää nistikaverilleen, että krokodilia on tai on ollut markkinoilla, ja kaveri kertoo siitä auttamisjärjestön työntekijälle, on kyseessä todiste krokodilista.

Merkillepantavaa on myös se, ettei keskusrikospoliisi ja Helsingin huumepoliisi ole törmännyt krokodiliin minkään jutun tutkinnassa. Vaalimaan tullin päällikkö ei ole aineesta kuullutkaan.

Edellisen kerran krokodilista uutisoitiin laajemmin Suomessa syyskuussa 2013, kun aine rantautui Yhdysvaltoihin. Kaksi krokodilin käyttäjää löytyi Arizonasta, ja pian heitä löytyi myös muista osavaltioista. Vähemmälle huomiolle Suomessa jäi, että jo lokakuun lopussa jouduttiin toteamaan, ettei yhtäkään krokodil-tapausta pystytty vahvistamaan.

Krokodil mädättää käyttäjän lihakset niin, että luut tulevat esiin. Kehon vaurioituminen näkyy ensin iholla.

Ihovaurioita aiheuttavat myös monet muut huumeet, varsinkin suonensisäisesti käytettynä. Katuhuumeiden epäpuhtaudet ja apteekkituotteiden sidosaineet voivat tehdä hyvinkin tuhoisaa jälkeä verisuonistoon päästessään.

Kuluneena syksynä, vuosi Arizonan väitettyjen krokodil-tapausten jälkeen, on epäilty, ettei Yhdysvalloissa vieläkään ole todistetusti esiintynyt krokodilia. Vasta kun laboratoriossa vahvistetaan, että kadulta tai käyttäjästä on löytynyt krokodilia, voidaan asiasta olla varmoja.

Sama pätee Suomeen.

Lopuksi muutama huomio suomalaisesta uutisoinnista. Krokodil on kotikonstein tehtyä desomorfiinia, jossa on runsaasti epäpuhtauksia. Nimenomaan epäpuhtaudet aiheuttavat krokodilin kammottavat vaikutukset, ei desomorfiini. Vuosi sitten krokodil ja desomorfiini menivät mediassa iloisesti sekaisin, tänä vuonna faktat ovat olleet paremmin hallussa. Ainakin useimmiten.

Se on mielestäni erikoista, että krokodilista puhutaan muuntohuumeena. Jos jonkin jo olemassa olevan päihteen kemiallista rakennetta muokataan, on kyseessä muuntohuume. Krokodilin vaikuttava aine desomorfiini keksittiin jo vuonna 1932, eikä sen kemialliseen rakenteeseen ole koskettu. Ei mikään muukaan aine muutu muuntohuumeeksi epäpuhtauksia lisäämällä.

Krokodilin nimen sanotaan tulevan siitä, että käyttäjän iho alkaa muistuttaa krokotiilin suomuista ja paksua ihoa. Olen katsellut videoita venäläisistä krokodilin uhreista, ja on sanottava, että ei minulla tule krokotiili mieleen. Toisen teorian mukaan nimi on muunnelma desomorfiinin esiasteesta α-klorokodidista, jota saadaan kodeiinin ja tionyylikloridin reaktiolla.

On mahdoton sanoa, mistä nimi alun perin tulee. Se on selvää, että media tulee pysymään ensin mainitussa vaihtoehdossa. Lihansyöjähuume, joka ensin tekee käyttäjästä krokotiilin ja sitten syövyttää sisältä päin, on kuin luotu lööppeihin.

Krokodilista tullaan jatkossakin uutisoimaan Suomessa sensaatiomaiseen sävyyn, koska pelottelu ja kauhukuvien maalailu myyvät paremmin kuin asiallinen uutisointi. Eipä olisi klikkauksia paljoa kertynyt, jos uutisotsikot olisivat kertoneet totuuden:

"Krokodilista liikkuu huhuja, ja siinä kaikki."

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Kumman kipulääkkeen sinä valitsisit?

Subutex on opioidiriippuvaisten korvaushoidossa käytettävä lääke. Se on myös eniten kuolemia Suomessa aiheuttava huume. Tarkemmin sanoen kuolemat aiheuttaa Subutexin vaikuttava aine buprenorfiini, joka on synteettinen opioidi.


Viimeisimmät tarkat tiedot huumekuolemista ovat vuodelta 2010, jolloin menehtyi 156 henkilöä. Buprenorfiini tappoi heistä 46. Toiseksi eniten tappoi tramadoli (26) ja kolmanneksi eniten fentanyyli (16). Synteettisiä opioideja kaikki.

Huumeidenkäyttäjille aineet ovat tuttuja, mutta kuka tavallinen tallaaja tuntee tramadolin? Aika harva. Amfetamiinin, LSD:n ja hasiksen osaa jokainen luetella, mutta Suomen toiseksi tappavin huume on suurelle yleisölle tuntematon.

Ei pitäisi olla. Tramadolia saattaa löytyä kenen tahansa lääkekaapista, sillä se on suhteellisen yleinen kipulääke, jota käytetään esimerkiksi hermosäryn hoitoon. Apteekeissa sitä myydään muun muassa kauppanimillä Tramal ja Tradolan.

Entä kolmanneksi yleisin tappaja fentanyyli? Myös se on kipulääke, mutta harvemmin käytetty kuin tramadoli. Fentanyyliä määrätään vain erittäin voimakkaisiin kiputiloihin. Sillä hoidetaan esimerkiksi syövän terminaalivaiheen kipuja. Fentanyyliä myydään laastarimuodossa, yleensä kauppanimellä Durogesic.

Edes kokeneet huumeidenkäyttäjät eivät aina ymmärrä, miten vahvaa fentanyyli on. Niinpä Durogesic-laastarien teho tulee monelle yllätyksenä, ja laastarin laittaminen suuhun tai nielaiseminen pikaisen vaikutuksen toivossa voi olla kohtalokasta. Fentanyyli, jota media kutsuu myös synteettiseksi heroiiniksi, onkin ajoittain otsikoissa laastareiden väärinkäytön aiheuttamien kuolemien takia.

Tramadoli sen sijaan ei uutisissa näy. Heroiini, kokaiini, ekstaasi ja gamma ovat kyllä jatkuvasti esillä, mutta ne eivät edes yhdessä tapa niin paljon kuin tramadoli.

Subutexia on helppo demonisoida, koska sitä käyttävät vain narkomaanit. Fentanyyliinkin kuolevat lähinnä laastareiden väärinkäyttäjät. Tramadolia kuitenkin käyttävät monet töissä käyvät ja perheestään huolehtivat tavalliset ihmiset. Ehkä juuri siksi tramadolista ei revitä kohuotsikoita. Kukapa haluaisi leimata niin sanottuja kunnon kansalaisia huumeidenkäyttäjiksi. Tai omaa läheistään.

Opioideissa on riskinsä ja haittansa, mutta niiden lääkekäyttöä ei kyseenalaisteta. Toisin on kannabiksen laita. Kannabis on turvallisempi kipulääke kuin opioidit, sillä se ei aiheuta fyysistä riippuvuutta eikä sen yliannostukseen voi kuolla. Tästä huolimatta on paljon helpompaa saada resepti tramadolille tai jollekin muulle opioidille kuin lääkekannabikselle.

Tramadolireseptin voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri, mutta kannabista monet lääkärit eivät suostu määräämään lainkaan. Lääkekannabista ei edes saa pelkällä reseptillä, vaan potilaan on lisäksi haettava erityislupaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta. Luvan voi saada vuodeksi kerrallaan. Ensimmäinen lupa myönnettiin vuonna 2006, ja kesällä 2013 niitä oli myönnetty noin sata.

Kannabis ei auta kaikkiin kiputiloihin, joita yleensä hoidetaan opioideilla. Joissain tapauksissa se kuitenkin auttaa. Tällaisissa tapauksissa on vaikea perustella, miksi koukuttava ja tappava opioidi olisi parempi vaihtoehto kuin kannabis.

Koska huumevalistuksessa vedotaan aina lapsiin, teen minäkin niin. Jos siis sinun lapsesi olisi pakko turvautua vahvaan kipulääkitykseen, haluaisitko hänen käyttävän mieluummin Subutexin jälkeen Suomen tappavinta huumetta vai ainoastaan miedoksi huumeeksi luokiteltua kannabista?

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Kannabiskooma

Tiesitkö, että kannabis voi aiheuttaa koomaa? En minäkään, mutta opin sen Ylen uutisesta:


Onhan tuo pelottavaa. Onneksi opiskelija kuitenkin toipui eikä jäänyt vihannekseksi tai kuollut synttärikakun yliannostukseen.

Muutama asia uutisessa kummastuttaa. Ennen kuin paneudun niihin, on syytä käydä läpi miten uutinen on Suomeen päätynyt. Yle on käyttänyt lähteenään uutistoimisto Associated Pressia. Pikaisen googletuksen perusteella myös jokainen tapauksesta englanniksi kirjoittanut tiedotusväline on käyttänyt samaa lähdettä. AP on arvatenkin kääntänyt oman uutisensa espanjankielisestä alkuperäistekstistä.

Sitten niihin kummallisuuksiin. Ensinnäkin sana kooma. Opiskelija siis nautti kannabista ja simahti niin syvään uneen, ettei reagoinut ärsykkeisiin. Tämänkö perusteella hän oli koomassa?

Jos minä juon itseltäni tajun kankaalle, olenko koomassa? Viinan suurena ystävänä olen aina luullut, että minä vain sammun, mutta onko kyse sittenkin jostain paljon vakavammasta? Vai onko niin, että vaivun koomaan vain jos nukahdan pilvessä enkä kännissä? Entä unilääkkeet, aiheuttavatko ne unen vai kooman?

Tajuttomuuden keston luulisi myös vaikuttavan siihen, kehtaako sanaa kooma käyttää. Ylen uutisesta käy ilmi, että opiskelija oli tuotu sairaalaan sunnuntaina. Samana päivänä hän oli toipunut, sairaala oli tiedottanut asiasta ja Ylekin oli siitä jo ehtinyt uutisoida. Entä milloin opiskelija oli vaipunut koomaan? Monet englanninkieliset artikkelit tarkentavat, että myös se tapahtui sunnuntaina. Ylekin siis tiesi tämän, mutta jätti kertomatta. Melko lyhyt kooma kun kesti about sammumisen ajan.

No, annetaan terminologian olla ja siirrytään muihin kummallisuuksiin. Nimittäin siihen, mitä (muuta) Yle jättää kertomatta.

Esimerkiksi The Washington Post ja ABC News muistuttavat, että vielä ei ole selvää, oliko opiskelija nauttinut myös muita huumeita tai oliko hänellä terveysongelmia. Ne ovatkin seikkoja, jotka on hyvin aiheellista selvittää ennen kuin kooman aiheuttaja julistetaan. Yle ei kuitenkaan näe syytä muistuttaa tästä.

Fow News ja The Bullet Wire puolestaan kirjoittavat oireista eri tavalla kuin Yle. Ylehän kertoo, että sairastuneet kärsivät punaisista silmistä ja epäsäännöllisestä sydämensykkeestä. Fox ja Bullet Wire kertovat kyllä saman, mutta ne lisäävät listaan myös kolmannen oireen: euforian.

Euforia ei ihan äkkiseltään kuulosta asialta, josta joku kärsisi. Muistan kuitenkin lukeneeni eräästä kasvikirjasta, että yksi kannabiksen haittavaikutuksista on sairaalloinen hyvänolon tunne. Jos joku pitää hyvää oloa sairaalloisena niin miksei myös euforiaa sairaalahoitoa vaativana. Meitä on joka junaan.

Suomen tiedotusvälineissä ei kerrota huumeista positiivisia asioita, ja siksi Yle on jättänyt euforian mainitsematta. Kuulostaisi kieltämättä hölmöltä väittää, että sairastuneet kärsivät euforiasta, mutta yhtä hölmöltä kuulostaa punaisista silmistä kärsiminen. Kannabis laajentaa silmien verisuonia, eikä se aiheuta kärsimystä sen enempää kuin silmien verestäminen muutenkaan.

En tiedä mitä alkuperäisessä espanjankielisessä tekstissä on lukenut, mutta uutistoimisto AP on tehnyt omat kyseenalaiset ratkaisunsa levittäessään maailmalle tiedon euforian ja verestävien silmien kanssa kamppailevista ihmispoloista. Ylen vastuuta omasta uutisestaan AP:n häröily ei poista.

Ymmärrän toki, että jokainen media käyttää lähdeaineistoa valikoivasti. Ylen uutinen tuo kuitenkin ikävällä tavalla mieleen takavuosikymmenten valistuslinjan, jossa pelottavat asiat kerrotaan liioitellen ja pelottelun tehoa heikentävät faktat jätetään kertomatta.

PS. Vuorokausi myöhemmin Yle korjasi artikkeliaan toimitukseen tulleen palautteen vuoksi:


Alkuperäistä tekstiä ei siis enää löydy. Poissa ovat punaiset silmät ja tilalle on tullut muistutus mahdollisista muista aineista ja terveysongelmista. Korjauksista huolimatta uutinen kertoo vain siitä, että joku nukahti pilvessä.