perjantai 28. huhtikuuta 2017

Minä ja Douppikaupan pomo

Kerroin maaliskuun alussa, kuinka Douppikaupan tarina oikeasti päättyi. Sanoin tuolloin, ettei minulla ole yhteyksiä Douppikauppaan. Tilanne on muuttunut.

Sain maaliskuun 9. päivä tekstarin:

"Moi! Oletko se sama Aarno Malin joka joskus kirjoittelee Suomen Kuvalehteen? Jos olet niin eräs ihminen haluaisi jutella, jos et ole niin pahoittelut häiriöstä. Itse olen vain anonyymi välikäsi tässä."

Voisi kuvitella, ettei kovin montaa Aarno Malinia Suomesta löydy, joten sekaannuksen mahdollisuus on olematon. Sattumoisin kuitenkin juuri kotikaupungissani asuu toinen Aarno Malin, ja hän on baptistiseurakunnan pastori. Voin vakuuttaa, että en ole hän.

Vastasin tekstariin myöntävästi, ja aloitin henkilön kanssa viestittelyn Wickr-sovelluksen puolella.

Selvisi, että hän oli Douppikaupan perustajan Lasse Kärkkäisen kaveri. Lasse oli kuulemma lukenut elo-syyskuussa 2016 Suomen Kuvalehteen kirjoittamiani juttuja Douppikaupasta, ja halusi nyt jutella kanssani. Lasse itse ei voinut ottaa minuun yhteyttä, koska istuu Vantaan vankilassa 11 vuoden ja 6 kuukauden tuomiota huumausainerikoksista ja salakuljetuksista.

Kertauksena niille, jotka asiasta eivät tiedä:

Elokuun 26. päivä 2016 Tulli tiedotti, että se oli huhtikuussa pidättänyt kolme ihmistä ja paljastanut Douppikaupan, Suomen suurimman nettihuumekaupan, joka toimi Tor-verkossa Silkkitie-sivustolla. Tullin mukaan Douppikauppaa ei enää ollut olemassa, ja asia nousi päivän ykkösuutiseksi kaikissa suurissa medioissa.

Mutta ei Suomen Kuvalehdessä. Seuraan Silkkitietä, joten tiesin, että Douppikauppa jatkoi edelleen toimintaansa. Douppikauppa möi Silkkitiellä huumeita silläkin hetkellä, kun Tulli väitti paljastaneensa sen.

Tulli oli kyllä saanut kiinni Douppikaupan perustajan, Lassen, mutta Lassen luoma organisaatio jatkoi toimintaansa.

Douppikauppa oli jakanut huumeiden vähittäismyynnin neljän alakaupan kesken. Alakaupat olivat Ekstaasikauppa, Hamppukauppa, Stimukauppa ja Trippikauppa. Mikään alakaupoista ei keskeyttänyt huumeiden myyntiä pidätysten takia.

Kirjoitin Suomen Kuvalehteen jutun, jossa paljastin Tullin vedätyksen. Tullin tiedottamiseen ja toimintaan liittyi niin paljon omituisia ja hämäriä piirteitä, että kirjoitin aiheesta yhteensä neljä juttua. Niistä viimeisin summaa hyvin, miten absurdista vyyhdestä oli kyse.

Takaisin Wickr-viestittelyyn. Olen kolmisen vuotta seurannut Silkkitietä, ja Douppikauppa on täysin ainutlaatuinen luku suomalaisen huumerikollisuuden historiassa, joten kerroin Lassen kaverille, että totta kai minua kiinnosti jutella Lassen kanssa.

Niinpä hän toimitti yhteystietoni Lasselle, joka maaliskuun 14. päivä soitti minulle Vantaan vankilasta.

Siitä alkoi yhteydenpitomme.

Lasse on kertonut minulle valtavasti uutta ja kiehtovaa tietoa Douppikaupasta, itsestään ja oikeusjärjestelmästämme.

Aikomuksenani on kirjoittaa aihepiiristä useampi juttu Suomen Kuvalehteen. Kiirettä en asian kanssa pidä, vaan etenen kaikessa rauhassa. Tulen todennäköisesti kirjoittamaan Douppikaupasta myös täällä blogin puolella vielä monta kertaa.

Yhteydenpito on sujunut hyvin, vaikka minä en voikaan soittaa Lasselle, voin vain lähettää sähköpostia. Lasse puolestaan ei voi lähettää sähköpostia, mutta voi soittaa minulle vankilan maksullisella puhelimella. Perinteiset kirjeet kulkevat molempiin suuntiin.

Viimeisin puhelumme kuluneen viikon tiistaina kesti melkein 48 minuuttia. Se katkesi kesken juuri kun Lasse oli kertomassa, kuinka eräs häntä kuulustellut poliisi oli sanonut, että huumekaupan siirtyminen kaduilta nettiin on positiivinen asia. Ehkä Lasselta loppui valuutta, tai sitten joku kuunteli puhelua ja päätti, että tuo asia ei toimittajalle kuulu.

Miksi Lasse haluaa puhua juuri minulle? Kyse ei ole siitä, että olisin asiassa puolueellinen hänen edukseen, sillä en ole puolueellinen kenenkään eduksi. Niin lattealta kuin se ehkä kuulostaakin, minua kiinnostaa vain totuus. Haluan kertoa lukijoille faktoja. Siksi minä tämän bloginkin perustin.

Käsittääkseni kyse on siitä, että tunnen Silkkitien, Tor-verkon ja Douppikaupan paremmin kuin kukaan muu toimittaja, joten tajuan, mistä Lasse puhuu. Lisäksi jos jokin viranomainen, kuten Tulli, kertoo julkisuudessa näistä asioista niin sanottua muunneltua totuutta, minä huomaan sen.

Kuten monet Punaisen Kolmion lukijat tietävät, Lassella on oma blogi Uuden Suomen sivuilla. Lasse ei kuitenkaan käsittele blogissaan asioita, joista minä tulen kirjoittamaan.

Lopuksi haluan esitellä fanikirjeen, jonka tuntematon henkilö lähetti Lasselle vankilaan. Lasse lähetti sen minulle, ja minä kuvasin sen. Toimitan sen myöhemmin takaisin Lasselle.

Toisille rikollinen, toisille sankari.



tiistai 18. huhtikuuta 2017

Älä hiisaa, ota happoa!

Huhtikuun 19. päivä vuonna 1943 sveitsiläinen kemisti Albert Hofmann kokeili ensimmäistä kertaa erästä keksimäänsä ainetta. Aineen nimi oli lysergihapon dietyyliamidi eli LSD. Hofmann ei tiennyt miten aine vaikuttaisi, joten hän otti sitä vain 0,25 milligrammaa, minkä arveli olevan niin pieni määrä, että mahdolliset vaikutukset tulisivat olemaan hyvin lieviä.

LSD:n tapauksessa annos sattuu kuitenkin olemaan melkoinen pläjäys.

Hofmann oli työpaikallaan lääkeyhtiö Sandozin laboratoriossa, ja tunsi pian olonsa niin oudoksi, että halusi kotiin. Sota-ajan takia autojen käyttö oli rajoitettua, joten Hofmann valitsi kulkuneuvoksi polkupyörän. Hänen polkiessaan kotiin happo jysähti päähän täydellä voimalla, ja kotimatkasta tuli maailmankuulu.

Nykyään huhtikuun 19. päivä tunnetaan nimellä Bicycle Day. Silloin psykedeeliyhteisö juhlii kaikkien aikojen ensimmäistä happotrippiä.


Sattumoisin heti seuraava päivä eli huhtikuun 20. on kannabiksenkäyttäjien juhlapäivä.

Tarinan mukaan joukko kalifornialaisia teinejä alkoi vuonna 1971 kerääntyä polttamaan pilveä päivittäin kello 16:20, joka Yhdysvalloissa kirjoitetaan muotoon 4:20 pm. Näin numerosarjasta 420 muodostui kannabiksen symboli, ja koska huhtikuun 20. kirjoitetaan Yhdysvalloissa 4/20, on siitä tullut pössyttelijöiden oma päivä.

Teini raapustelee koodia 4:20  aikuinen, pysytkö kärryillä? Näin otsikoi Yle verkkosivuillaan marraskuussa 2016 julkaisemansa uutisen nuorten käyttämästä huumeslangista.


Leipätekstin ensimmäisessä kappaleessa todetaan näin: Huumeslangi elää jatkuvasti. Karrikoidusti voi sanoa, että sanasto on vanhaa jo ennen kuin sormi ehtii hipaista enteriä.

Esimerkkinä jatkuvasti elävästä huumeslangista juttu luettelee nipun ekstaasia tarkoittavia sanoja: Emppu, eemeli, e-vitamiini, esso, nipsu, naksu, mitsu ja mundo. Esimerkki ei vakuuta, sillä mundoa lukuunottamatta sanat ovat kaikkein vanhimpia ja vakiintuneimpia ekstaasia tarkoittavia sanoja. Ne olivat yleisessä käytössä jo viime vuosituhannella, ja ovat edelleen. (Sitä paitsi mitsu ei tarkoita ekstaasia yleensä, vaan ainoastaan Mitsubishi-logolla varustettuja pillereitä.)

Kannabiksesta juttu kertoo muun muassa näin: 4:20 on kannabiskulttuurissa kellonaika ja päivämäärä; suosittu ajankohta poltella ja yhteinen pössyttelypäivä. 4:19 on vastalause huumeille  vielä on minuutti aikaa päättää toisin.

Luin jutun ensimmäisen kerran marraskuussa 2016 heti sen ilmestyttyä, enkä ollut sitä ennen koskaan aikaisemmin kuullut, että 4:19 tarkoittaisi huumeiden vastustamista. En väitä olevani mikään nuorisoslangin asiantuntija, mutta aika yllättävä tämä tieto oli.

Pian törmäsin numerosarjaan uudestaan, kun Youth Against Drugs vuoden 2017 alussa käynnisti 419-kampanjansa.


Kuten kuvasta näkyy, kampanjan ideana on "Mieti vielä!"

Kampanjan kotisivuilla sanotaan muun muassa näin: 419 on termi, joka tarkoittaa aikaa ennen käyttöä. Lyhyellä aikavälillä minuuttia ennen polttamista tai päivämääränä 19.4.

Mielestäni YAD:lla on monia järkeviä ja inhimillisiä linjauksia, eikä tarkoitukseni ole dissailla järjestöä. Tämän kampanjan nimeä olisi ehkä kuitenkin kannattanut miettiä vielä.

Kuten kampanjan kotisivuilla kerrotaan, 419 tarkoittaa huhtikuun 19. päivää. Ja mikäs merkkipäivä silloin onkaan?

Aivan, Bicycle Day.

Kampanjan kotisivuilla sanotaan näin: 419 haluaa muistuttaa, että aina on aikaa miettiä vielä. Relaamiseen, luovuuteen, ajankäyttöön, tajunnan laajentamiseen, kavereiden saamiseen, olon parantamiseen, jännän hakemiseen, sosiaalisuuteen ja ajankäyttöön on muitakin tapoja kuin kannabis.

Ylläoleva sitaatti saa täysin uuden merkityksen kun tietää, että 419 viittaa LSD:hen.