Sipulimarket, jonka piti olla Silkkitien
manttelinperijä, sitten kaatui eilen. Tarkemmin sanoen se
kaadettiin, ja minä jouduin siinä välikappaleeksi.
Eilen
Torilaudalla julkaistiin kuvakaappauksia keskusteluista, joita olin
käynyt Sipulimarketin sisäisillä viesteillä ylläpidon sekä
joidenkin huumekauppiaiden kanssa. Aluksi ajattelin, että joku oli saanut
haltuunsa salasanani, mutta sitten ylläpito ilmoitti Torilaudalla,
että oli tehnyt "amatöörivirheitä", eli sivun koodi ei
ollut kunnossa.
Ilmeisesti joku
oli siis murtautunut markettiin. Siinä tapauksessa hän pääsi
käsiksi vaikka mihin keskusteluihin, mutta päätti tuoda
julkisuuteen vain minun keskustelujani.
Kirjoittelin
Sipulimarketissa, kuten muissakin marketeissa, avoimesti omalla
nimelläni. Niinpä viesteissäni ei ole koskaan ollut mitään sellaista, mikä ei päivänvaloa
kestäisi tai mikä ei toimittajan työhön liittyisi. On silti ikävä yllätys löytää yksityisiksi tarkoitetut viestit julkisuudesta.
Mutta kuten eräs myyjä minulle eilen illalla viestitteli: "Ihmisille vain paljastui, kuinka paska turvallisuus oli. Loppupeleissä 99% ei sitä sen paremmin osaa."
Kun aloin
esiintyä Tor-verkon huumemaailmassa omalla nimelläni toimittajan
ominaisuudessa, tiesin sen olevan riski. Vainoharhaisessa maailmassa,
jossa kaikki muut ovat anonyymejä ja pysyvät piilossa, on omalla
nimellä avoimesti esiintyvä henkilö erityisessä valokeilassa.
Nettihuuteluun ja
minusta levitettyihin valheisiin olen tottunut jo aikaa sitten, ja ne
kuuluvat asiaan, mutta yksityisiksi tarkoitettujen viestien julkaisu on jotain ihan uutta. Mutta eipä tästä voi kuin vain opiksi ottaa
– mikäli
siis aion enää darknetin huumemaailmaa seurata.
En ole peitellyt
mielipidettäni, että darknet marketit ovat mielestäni
verrattavissa haittojavähentävään huumepolitiikkaan. Sanoin tämän
muun muassa radiohaastattelussa Yle Puheella toukokuussa.
Jos joku käyttää
huumeita, on toimiva darknet market turvallisin tapa hankkia aineet.
Se ennaltaehkäisee velkaantumista, väkivallan uhkaa ja rikollisiin
piireihin joutumista. Lisäksi aineet ovat katukauppaa puhtaampia.
Tällaisessa tilanteessa huumeiden käytöstä on myös helpointa
luopua, kuten monet tekevätkin, kun ovat tyydyttäneet
kokeilunhalunsa.
Sipulimarket näytti toimivan hyvin. Sen ylläpito palveli marketin käyttäjiä ja
kehitti aktiivisesti sivustoa. Sekä myyjät että ostajat
olivat sivustoon tyytyväisiä. Siispä kun muutama viikko sitten
hyökkäykset Sipulimarketia vastaan alkoivat lisääntyä, ihmetytti
se minua suuresti. Otin yhteyttä Sipulimarketin ylläpitoon ja
pohdiskelin hänen kanssaan, mistä hyökkäyksissä oli kyse.
Olin täysin
vakuuttunut siitä, että Torilaudalla levitetyt jutut Sipulimarketin
reikäisestä tietoturvasta ovat valheita, ja niin oli moni muukin.
Lopulta päätin tehdä blogipostauksen, johon pyysin kommentit
tilanteesta kolmelta merkittävältä myyjältä. Sitten kaikki tuo
viestittely levitettiin Torilaudalle ja Sipulimarketin ylläpito veti
töpselin seinästä.
Sipulimarketin
ylläpito hoiti siis hyvin asiakaspalvelun ja hänellä oli oikea
asenne sivuston kehittämiseen, mikä Silkkitien olemattomaan
asiakaspalveluun ja jatkuviin teknisiin ongelmiin verrattuna oli mahtavaa. Ylläpito kuitenkin nähtävästi tyri koodin eli sen kaikkein tärkeimmän asian suhteen pahemman kerran.
Tor-verkon huumemaailmassa on tänä vuonna myrskynnyt poikkeuksellisen lujaa.
Sivustoja ja palveluja on kadonnut bittiavaruuteen ennennäkemätöntä
vauhtia. Olen tehnyt haastatteluja, jotka sivustojen
katoamistempuista johtuen ovat jääneet julkaisematta.
Ehkä joskus
vielä teen postauksen, jossa perkaan kaikkea kulissientakaista
meininkiä tarkemmin. Tai sitten en. Saa nyt nähdä.