Tappava huume, joka oikeasti ei tapa

Joskus onnistun tahtomattani ärsyttämään ihmisiä. Kuten viime viikolla, kun kerroin Facebookissa, ettei Xanorin yliannostukseen voi kuolla. Yleisen käsityksen mukaan Xanoriin voi hyvinkin helposti kuolla, joten monet luulivat, että vähättelin Xanorin vaaroja.

Se ei ollut tarkoitukseni. Minä vain kerroin faktan.

Xanor on lääke, jolla hoidetaan muun muassa paniikkihäiriötä ja ahdistuneisuutta. Se on suosittu päihteilijöiden keskuudessa ja sen sekakäyttö erityisesti opioidien ja alkoholin kanssa on yleistä. Suomessa on myynnissä myös Xanorin rinnakkaisvalmisteita, joista tunnetuin on Alprox. Jenkeissä lääke tunnetaan nimellä Xanax.

Xanorin vaikuttava aine on alpratsolaami, joka kuuluu bentsodiatsepiineihin. Alpratsolaami, kuten kaikki bentsot, vaikuttaa keskushermostoa rauhoittavasti. Bentsot voivat aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja ne ovat opioidien ohella eniten väärinkäytetty lääkeaineryhmä.

Tyypillinen huumekuolema Suomessa johtuu opioidien, bentsojen ja alkoholin sekakäytöstä. Monet väärinkäyttäjät pitävät alpratsolaamia Suomessa myynnissä olevista bentsoista viihdearvoltaan parhaana, joten se liittyy useisiin huumekuolemiin.

Ei siis ihme, että ihmiset luulevat Xanorin yliannostuksen olevan tappava. Silti väitän, ettei asia ole näin. Xanor vahvistaa muun muassa opioidien ja alkoholin vaikutusta, jolloin sekakäyttö voi koitua kohtalokkaaksi, mutta Xanor itsessään ei ole tappava.

Parhaan tuen väitteelleni antaa tiede, tarkemmin sanoen LD50, joka on aineen myrkyllisyyden mittayksikkö. LD50 on lyhenne englannin kielen ilmauksesta "Lethal Dose, 50%". Se tarkoittaa annosta, joka tappaa puolet koe-eläimistä kokeen aikana.

Euroopan Unionin alueella ainetta pidetään erittäin myrkyllisenä, jos sen LD50-arvo on nieltynä rotilla alle 25mg/kg.

Ainetta pidetään myrkyllisenä, jos sen LD50-arvo on 25–200mg/kg.

Ainetta pidetään haitallisena, jos sen LD50-arvo on 200–2000mg/kg.

Xanorin vaikuttava aine alpratsolaami ei ole erittäin myrkyllinen, eikä edes myrkyllinen, vaan ainoastaan haitallinen, sillä sen LD50 on 331–2171mg/kg. (Lähde tässä, sivu 19.)

Rottakokeiden perusteella jos minä haluaisin tappaa itseni yllä olevilla yhden milligramman Xanoreilla, pitäisi minun 75-kiloisena miehenä syödä niitä vähintään 24 825 kappaletta. Silloinkin tosin kuolisin vain 50 prosentin todennäköisyydellä.

Myös muilla bentsoilla on yllättävän korkeat LD50-arvot.

Vaikka Xanorin yliannostukseen on normaalin ihmisen käytännössä mahdotonta kuolla, ei Xanorin tai muiden bentsojen vaarallisuutta ole syytä vähätellä. Riskit liittyvät muun muassa koukuttavuuteen ja toleranssin kasvuun.

Bentsot myös tunnetusti voivat tuoda esiin ihmisten vittumaisimmat luonteenpiirteet ja johtaa ääliömäiseen käytökseen, jota myöhemmin kadutaan.

Toisaalta moni on saanut bentsoista korvaamatonta apua. Asioilla on aina kaksi puolta.

Faktantarkistus: YAD:n aineinfot

Kirjoitin pari vuotta sitten kolme blogipostausta kirjasta nimeltä Tästä on kyse – Tietoa päihteistä. Kyseinen opus tiivistää kansiensa väliin kaiken sen, mikä huumevalistuksessa on ollut pielessä. Ensimmäisessä postauksessa kävin läpi kirjan tarjoaman "infon" psykedeeleistä, toisessa stimulanteista ja kolmannessa sedatiiveista.

Kirjan viimeisin painos julkaistiin vuonna 2002, ja sen jälkeen huumevalistus on ottanut ison harppauksen parempaan suuntaan. Kauhutarinoiden sijaan tarjolla on yhä enemmän tutkittua ja faktoihin perustuvaa tietoa, ja huumeiden käyttäjiin suhtaudutaan yhä enemmän ihmisinä, ei pelkästään aivokuolleina hirviönä. Mutta vielä on parantamisen varaa.

Tästä on kyse – Tietoa päihteistä oli YAD:n eli Youth Against Drugsin kustantama. Hiljattain huomasin, että YAD:n verkkosivuilla on "tiiviisti koottuna perustietoa eri päihteistä, suurin osa Juha Vuorisen huumorilla höystettynä". Tämä herätti mielenkiintoni. Millaista valistusta YAD nykyään tarjoaa?

Kirjailija Juha Vuorinen on kynäillyt tekstin näköisekseen, joten ulkoisesti valistusmatsku on kaukana perinteisestä saarnatyylistä. Mutta unohdetaan ulkokuori, ja keskitytään sisältöön. Mikä sisällössä mättää, vai mättääkö mikään? Silmäilin YAD:n aineinfot läpi, ja kyllähän sieltä pomppasi heti silmille yhtä sun toista ajatuksia herättävää. Lihavoitu teksti on aineinfosta, sen perässä ajatuksiani.

AMFETAMIINI

Vauhtia löytyy jauheena, kapseleina, liuoksena ja kiteinä. Miksi joku myisi vauhtia liuoksena? Sitähän on silloin paljon vaikeampi säilyttää ja kuljettaa kuin kuivana. Nestemäisen ja kuivan välimuoto eli maineikas tahnapiri on asia erikseen.

Kyseistä ainetta värkätään ympäri maailmaa aavistuksen epävirallisemmissa lapsityösäännöksistä ja työturvallisuuskysymyksistä piittaamattomissa laboratorioissa. Mitä tulee lapsityövoimaan, niin tehdäänpä pieni ajatusleikki. Kuvittele ryhtyväsi piritehtailijaksi. Laboratorion pystyttäminen vaatii paljon työtä, joudut pitämään puuhasi salassa muilta, tähtäimessä on valtava summa rahaa ja uhkana kymmenen vuotta linnaa. Miten järkevältä tuntuisi edes kertoa projektista jollekin alaikäiselle, puhumattakaan siitä, että ottaisit alaikäisen labraan töihin? Niinpä. Mitä tulee työturvallisuuskysymyksiin, niin juuri työhön liittyvien riskien takia laittomien huumeiden hinnat ovat niin korkeat.

Poredarran itsemurhafiiliksiin hankitut masennuslääkkeet (esimerkiksi Aurorix) napsittuna samanaikaisesti amfetamiinin kanssa lisäävät yliannostusoireita ja saattavat toimia pikaversiona käyttäjän saattohoidosta. Tyypillisimmät käytössä olevat masennuslääkkeet ovat SSRI-lääkkeitä eli selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä, eivätkä ne ole vaarallisia amfetamiinin kanssa. Itse asiassa Yhdysvalloissa on ihan normaalia määrätä SSRI-lääkkeitä henkilöille, jotka käyttävät sikäläisittäin hyvin yleistä ADHD-lääke Adderallia, joka sattuu sisältämään sekä dekstroamfetamiinia että levoamfetamiinia. Aurorix sen sijaan on MAOI eli monoamiinioksidaasi-inhibiittori, ja kaikkien MAOI-lääkkeiden kombottaminen pirin kanssa on hengenvaarallista. Aurorix (ja sen rinnakkaisvalmiste Moclobemide Ratiopharm) on kuitenkin ainoa Suomessa myynnissä oleva masennuslääke, joka kuuluu MAOI-lääkkeisiin.

EKSTAASI

MDMA eli tavallisimmin ekstaasi on kemiallinen valmiste, jota esiintyy nappeina, kapseleina, pulverina tai nestemäisessä muodossa. Sieltä se nestemäinen muoto taas tuli. Onhan toki periaatteessa mahdollista, että joku myisi mämmiä nestemäisenä, mutta miksi kukaan tekisi elämästään niin vaikeaa? Nykyään mämmiä myydään yhä useammin kiteinä tai kivenä, mikä olisi syytä mainita listassa.

Vaikuttavaa ainetta napeissa on pauttiarallaa 50-120 mg. Kontaktien täytyy olla poikkeuksellisen surkeat, jos saa käsiinsä esson, jonka MDMA-pitoisuus on 50 mg. Essojen keskimääräinen MDMA-pitoisuus on ollut kasvussa jo vuosia, eikä yli 200 mg ole nykyään mitenkään harvinainen vahvuus. Esimerkiksi näissä Trump-essoissa mämmiä oli 256 mg.

Ekstaasi on amfetamiinijohdannainen, ja se luokitellaan erittäin epäterveelliseksi elintarvikkeeksi. Siis periaatteessa hyi saatana. MDMA on tosiaan niin epäterveellinen elintarvike, että vuonna 2021 siitä todennäköisesti tulee Yhdysvalloissa laillinen lääkeaine traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Seuraavana vuorossa voi olla Eurooppa, sillä neuvotteluja asiasta käydään jo.

Vaikutus riippuu aineen määrästä ja laadusta ja kestää noin 4-6 tuntia. Teho häipyy 24-28 tunnin sisällä. Mistä aineesta nyt puhutaan? Jos teho kestää yli vuorokauden, on kyseessä taatusti jokin muu kuin MDMA.

Ihan erityisen paska idea on mutustella essoa yhdessä serotoniinijärjestelmään vaikuttavien masennuslääkkeiden, kuten fluoksetiinia sisältävien lääkkeiden tai MAO-estäjien (Aurorix), kanssa. Yhdistelmällä pääsee nimittäin helposti lyömään yläfemmaa Pietarin kanssa. Ihan erityisen paska idea on uskoa tähän. Fluoksetiini tunnetaan parhaiten amerikkalaisella kauppanimellään Prozac, ja Suomessa sitä myydään muun muassa nimellä Seronil. Fluoksetiini kuuluu SSRI-lääkkeisiin, ja vastoin yleistä luuloa SSRI+MDMA-kombo ei ole hengenvaarallinen. SSRI-lääkkeet heikentävät mämmin tehoa, mikä voi aiheuttaa käyttäjässä harmistumista, mutta siinä kaikki. Itse asiassa kombon merkittävin riski on siinä, että käyttäjä alkaa kauhoa suuhunsa vaarallisen suuria määriä mämmiä tavoitellessaan euforiaa, jota ei pysty enää saavuttamaan. Aurorix on kyllä mämmin kanssa hengenvaarallinen, mutta se ei tarkoita, että kaikki serotoniinijärjestelmään vaikuttavat masennuslääkkeet olisivat.

GAMMA JA LAKKA

Vaikutus jysähtää perille 15-30 minuutin kuluttua ja suoneen tuutattuna heti. Toisin kuin piriä ja mämmiä, gammaa (GHB eli gammahydroksivoihappo) ja lakkaa (GBL eli gammabutyrolaktoni) myydään usein nesteenä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niitä käytettäisiin suonensisäisesti. Jopa henkilöt, jotka muuten rätkivät kaiken mahdollisen suoraan verenkiertoonsa, ottavat yleensä gamman suun kautta, koska tööttäämisessä on liikaa riskejä. Lakan rännääminen on vielä harvinaisempaa. Niiden harvojen käyttäjäkokemusten perusteella, joita esimerkiksi Bluelightista löytyy, lakan piikittäminen aiheuttaa helvetillistä kipua. Lakka syövyttää muovia, mistä voi jo päätellä, ettei se tee hyvää suoneen tuutattuna.

KANNABIS

Hasikseen on saatettu lisätä erilaisia jatkeaineita tai muita huumeita, jotka pahentavat haittavaikutuksia. Mitä huumetta voi käyttää polttamalla ja se on niin halpaa, että olisi taloudellisesti kannattavaa jatkaa sillä hasista? En tiedä. Kertokaa jos keksitte.

SEKAKÄYTTÖ

Piristävien aineiden, kuten amfetamiinijohdannaisten (vaikkapa esso) ja masennuslääkkeiden (esimerkiksi serotoniinin takaisinoton estäjät), yhteiskäyttö voi johtaa hengenvaarallisiksi laskettaviin tiloihin, kuten serotoniinisyndroomaan tai kuolemaan. Höpö höpö. Jos kyseessä on tosiaan esso ja jokin serotoniinin takaisinoton estäjä (kuten fluoksetiini), niin ei voi. Masennuslääkkeitä on paljon erilaisia, ja niiden vaikutusmekanismit poikkeavat toisistaan. Minä olen tässä blogipostauksessa puhunut SSRI-lääkkeistä, koska ne ovat kaikkein yleisimpiä käytössä olevia masennuslääkkeitä ja koska myös YAD puhuu juuri niistä. Niiden yhteiskäyttö mämmin kanssa voi teoriassa johtaa serotoniinisyndroomaan, mutta todennäköisyys on niin pieni, ettei uhka ole realistinen. Jos kombo olisi hengenvaarallinen, olisi Suomessa tällä vuosituhannella SSRI-lääkkeiden yleistyessä kaatunut essottelijoita kuin heinää.

JOS KUITENKIN KÄYTÄT

Älä käytä boostereita! Monet masennuslääkkeet esson ja muiden stimulanttien kanssa sotkettuna voivat olla helkkarin hengenvaarallisia. Mitä helvettiä, eli boosterit on yhtä kuin masennuslääkkeet? Tyypillisimmät boosterit ovat kyllä gamma/lakka, kannabis, alkoholi ja muut yleiset päihteet. Ainoa boosterina toimiva masennuslääke on Aurorix, eikä sitä pidä käyttää stimulanttien kanssa, koska boostaus voi viedä hengen. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli pienimuotoinen buumi vetää Aurorixia essojen kanssa, ja kyseinen kombo aiheutti tuon ajan ainoat ekstaasikuolemat. Tämä vahvisti virheellistä käsitystä, että kaikki masennuslääkkeet olisivat tappavia MDMA:n kanssa.

Alkoholilla on ollut osuutta useisiin huumekuolemiin. Alkoholilla on ollut osuutta vielä useampiin alkoholikuolemiin.

Se faktantarkistuksesta. Tähän loppuun haluan sanoa, että minä en kannusta ketään mihinkään lääkekomboihin tai aineiden käyttöön ylipäätään. Jos sinulla on masennuslääkitys, suosittelen miettimään kaksi kertaa, onko aivokemioiden sotkeminen entisestään huumeilla kovin hyvä idea.

Miksi sitten puutun huumevalistuksessa näkemiini epäkohtiin? Kun minä olin lapsi, oli valistus täysin naurettavaa. Esimerkiksi kannabiksen demonisointi oli ihan irrallaan todellisuudesta. Kun sitten kokeilunhaluinen nuori poltti ensimmäisen kerran pilveä ja huomasi, ettei hän kuorinutkaan itseään ja hypännyt kerrostalon katolta, menetti hän uskonsa kaikkeen valistukseen.

Sama pätee tänäkin päivänä. Kannabiksen suhteen ollaan nykyään onneksi järkevämpiä, mutta on virhe varoitella tiettyjen kombojen olevan tappavia, jos ne eivät sitä ole. Sellainen vie uskottavuutta kaikelta valistukselta.

Toivottavasti vielä joskus koittaa päivä, jolloin minulla ei ole enää mitään syytä ryhtyä faktantarkistukseen.

Punaisen Kolmion Facebook-sivun löydät täältä. Tervetuloa tykkäämään!