keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Ekstaasi hyydyttää veren – tästä on kyse

Viimeksi kerroin teille kirjasta nimeltään Tästä on kyse - tietoa päihteistä. Kyseinen tiiliskivi kiteyttää kansiensa väliin kaiken sen, mikä huumevalistuksessa on mennyt pieleen.

Kirjan neljäs ja samalla viimeinen painos julkaistiin vuonna 2002. Sen jälkeen valistustyö on ottanut ison askeleen parempaan päin, mistä pointsit. Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että vielä suhteellisen vähän aikaa sitten huumevalistuksessa elettiin pimeää keskiaikaa, jolloin vainoharhaisuus korvasi järjenkäytön ja tiedon sijaan tukeuduttiin kauhutarinoihin.

Edellisessä postauksessani kävin läpi joitain koomisimpia väitteitä, joita kirja esittää kannabiksesta ja psykedeeleistä. Tällä kertaa vuorossa ovat stimulantit.


Edellistä postausta tehdessäni minulla oli hauskaa, mikä toivottavasti näkyi lukijalle, mutta stimulanttiosastoa kahlatessani hymyni alkoi hyytyä. Elämä pimeällä keskiajalla muistui mieleeni liian hyvin. Se oli synkkää ja epätoivoista aikaa. Jos joku sanoi sinulle, että jo ensimmäinen kannabispiikki voi tappaa, ei kyseessä todennäköisesti ollut vitsi.

Koetan kuitenkin ajatella positiivisesti ja iloita siitä, että maailma muuttuu. Menneisyyttä emme voi muuttaa, mutta ainakin voimme nauraa sille. Joten tulta päin.

AMFETAMIINI

Sitä käytetään suun kautta (esim. juomaan sekoitettuna), nuuskaamalla, suonensisäisesti tai mällinä (imeytettynä suun limakalvolta). Mällinä? WTF?

Amfetamiinia annostellaan yleensä aluksi (suun tai nenän kautta) kerran vuorokaudessa, mutta riippuvuuden kehittymisen myötä annoksia saatetaan ottaa jopa 2-3 tunnin välein (suonensisäisesti). Kirja siis olettaa, että jo ensimmäinen kokeilu johtaa päivittäiskäyttöön, ja kokeilun jälkeen sekä annostelut että käyttötavat ovat noin tarkoin ennustettavissa. Se tosin jää mysteeriksi, missä vaiheessa syöksykierrettä mälli astuu kuvioihin.

Vieroitusoireet saattavat kestää useita kuukausia. Tai ne voivat jäädä hyvinkin miedoiksi tai niitä ei tule lainkaan. Viekkuihin kun vaikuttaa mm. käytön kesto, annoskoot ja aineen vahvuus.

Amfetamiinia jatketaan myyntiportaissa milloin milläkin, usein kehoa eri tavoin ärsyttävillä aineilla paremman voiton saamiseksi ja välittäjän oman huumeenkäytön mahdollistamiseksi. Näitä aineita ovat mm. PCP, metamfetamiini, rotanmyrkky, pesupulveri, jauhot jne. Jää epäselväksi, miten PCP:llä ja metamfetamiinilla jatkaminen lisää välittäjän voittoa, sillä molemmat ovat amfetamiinia kalliimpia aineita. Rotanmyrkky, pesupulveri ja jauhot ovat kyllä halvempia, mutta eivät mitään ihannejatkeita varsinkaan suonensisäisessä käytössä. Ei kukaan halua rännätä jotain Bio Luvilia tai taikinaa, rotanmyrkystä puhumattakaan. Todennäköisesti jatkeaineet ovat olleet maltodekstriiniä tai fruktoosia tai joitain muita yleisiä jatkeita.

Katukaupassa on ollut myynnissä A-hepatiitista saastunutta amfetamiinia (joka oli ilmeisesti A-hepatiitilla ulostekontaminoitunutta suoliston sisäisen salakuljetuksen seurauksena). Tämä sairastutti käyttäjiä A-hepatiittiin. Piripakkauksen olisi pitänyt hajota suolistossa, jotta aineeseen olisi voinut tarttua A-hepatiitti. Jos näin on käynyt, miten piri on saatu pois ilman että se on imeytynyt elimistöön? En tiedä. Jos tarina on totta, kyseessä on ollut kirjaimellisesti paska piri.

Amfetamiinin ja masennuslääkkeiden (mm. Aurorix) sekakäytön on todettu aiheuttavan pienemmilläkin annoksilla yliannosoireiden ilmenemistä ja pitkittymistä sekä kuolemanriskiä. Aurorix on tosiaan hengenvaarallinen amfetamiinin kanssa käytettynä, mutta se ei tarkoita, että kaikki masennuslääkkeet olisivat. Masennuksen hoidossa käytetään nykyään lähinnä SSRI-lääkkeitä. Niiden lisäksi tarjolla on vanhanaikaisia trisyklisiä lääkkeitä sekä MAO-estäjien pienilukuinen joukko. Aurorixin vaikuttava aine on moklobemidi, joka kuuluu MAO-estäjiin, ja kuten kaikki MAO-estäjät, on sen sekakäyttö amfetamiinin kanssa hengenvaarallista. Aurorix ja sen rinnakkaisvalmiste Moclobemid Ratiofarm ovat kuitenkin ainoat Suomen markkinoilla olevat masennuslääkkeet, jotka ovat MAO-estäjiä. Entä miten vaarallisia sitten ovat SSRI-lääkkeet, ne kaikkein yleisimmät masennuslääkkeet? No, Yhdysvalloissa niitä määrätään henkilöille, jotka käyttävät amfetamiinia sisältävää Adderallia, joten siitä voi päätellä.

METAMFETAMIINI

Antaa vähemmän "potkua" kuin amfetamiini, mutta epämiellyttävät aistiharhat korostuvat amfetamiinia enemmän. Tämä virheellinen käsitys metamfetamiinista toistuu läpi kirjan. Oikeasti metamfetamiini on amfetamiinia vahvempaa ja kalliimpaa, mutta kirja väittää päinvastaista. Sen mukaan esimerkiksi yksi metamfetamiinin lempinimistä on "köyhien amfetamiini". Väärinkäsitys on todella outo varsinkin siksi, että en muista kirjan lisäksi törmänneeni siihen missään muualla.

EKSTAASI (MDMA)

Ekstaasin psyykkiset vaikutukset vaihtelevat, eivätkä ole varmuudella ennustettavissa. Esiintyy joko euforiaa tai ahdistusta, joskus aggressiivisuutta tai masennusta. Ekstaasin vaikutukset ovat kyllä taatusti ennustettavissa, ja niistä on ahdistus, aggressiivisuus ja masennus kaukana.

Kirja vyöryttää lukijan silmille toinen toistaan vaarallisempia ekstaasin haittavaikutuksia hengästyttävää tahtia. Niitä lukiessa herää kysymys, että jos tuo kaikki on totta, miten kukaan selviää ekstaasikokeilusta täysjärkisenä tai edes hengissä. Tässä joitain ekstaasinkäyttäjää uhkaavia vaaroja: paniikkikohtaukset, tuskatilat, vainoharhaisuus, depressio, krooninen paranoidinen psykoosi, takaumat, pysyvät keskushermostovauriot, sydäninfarkti, lämpöhalvaus, koko kehon kouristukset, jopa 72 tunnin mittainen katatoninen tila, munuaistoiminnan vajaus, veren hyytyminen, maksavauriot, aivoverenvuoto... Huh huh! Fakta kuitenkin on, että ekstaasi on maailman kolmanneksi yleisin laiton huume, ja varsinkin käytön laajuuteen suhteutettuna vakavat haitat ovat harvinaisia.

Aiemmin psyykkisesti oireilleille yksittäinenkin ekstaasiannos voi aiheuttaa psyykkisen sairauden. Höpö höpö. MDMA:n lääkinnällisiä mahdollisuuksia tutkitaan juuri psyykkisesti oireilevien ihmisten hoidossa, ja tulokset ovat olleet lupaavia.

Vieroitusoireet voivat kestää päivistä viikkoihin ja kuukausiin. Muuten totta, paitsi että viekkarit eivät kestä kuukausia tai edes viikkoja.

Suomessa ekstaasin on katsottu aiheuttaneen ainakin kaksi kuolemaa, toisessa kuoleman aiheuttamiseen riitti yksi ainoa ekstaasitabletti. Mikäli tämä pitää paikkansa, on se ihan oikeasti pelottavaa. Mutta aiheuttiko kuolemat pelkkä ekstaasi, vai oliko kyse jostain muustakin? Palaan tähän kohta.

Erityisen vaaralliseksi ekstaasin käyttö on todettu serotoniinijärjestelmään vaikuttavien masennuslääkkeiden kanssa. Tällaisia ovat mm. fluoksetiini (Fontex), joka ekstaasin kanssa käytettynä voi johtaa serotoniinisyndroomaan ja jopa kuolemaan. Nyt on kyse siis SSRI-lääkkeistä, kuten Fontex (joka tunnetaan paremmin amerikkalaisella kauppanimellään Prozac). Nyt on kyse myös todella sitkeästä myytistä, joka edelleen jatkaa elämistään. Ekstaasi, tarkemmin sanoen MDMA, ei ole hengenvaarallinen SSRI-lääkkeiden kanssa. SSRI-lääkkeet heikentävät MDMA:n tehoa, joten niiden kombottaminen on pöljää, mutta ei tappavaa. MDMA on kyllä hengenvaarallinen Auriroxin kanssa, aivan kuten amfetamiinikin, mutta Aurorix onkin MAO-estäjä. Ilmeisesti myytti on syntynyt siitä, että Aurorixia on luultu SSRI-lääkkeeksi, ja sillä perusteella on oletettu, että kaikki SSRI-lääkkeet ovat hengenvaarallisia MDMA:n kanssa.

Aurorix-nimisen (moklobemidi) masennuksen hoitoon tarkoitetun lääkeaineen ja ekstaasin yhteiskäyttö on aiheuttanut ainakin kaksi kuolemantapausta. Vihdoinkin varoitus, joka kannattaa ottaa vakavasti. Mutta hetkinen! Vastahan kirja kertoi, että Suomessa on tapahtunut kaksi ekstaasikuolemaa, eikä silloin ollut mitään puhetta muista aineista. Nyt kirja kertoo kahdesta ekstaasikuolemasta, jotka johtuivat ekstaasin ja Aurorixin kombottamisesta. Voisivatko kyseessä olla samat tapaukset? Vilkaisin lähdeluetteloa, ja kyllä, molemmat tiedot ovat samasta lähteestä, tammikuussa 2001 julkaistusta suomalaisesta artikkelista.

Suomessa kuoli vuosina 2000 ja 2001 yhteensä neljä ihmistä ekstaasin ja Aurorixin sekakäyttöön. Artikkelin tekoaikaan vasta kaksi kuolemantapausta oli tiedossa. Kaikesta päätellen kyseiset kuolemantapaukset ovat juuri ne, joista kirja aikaisemmin kertoi. Vaikuttaa siis siltä, että kirjan tekohetkellä Suomessa ei ollut tiedossa yhtään kuolemaa, jonka olisi aiheuttanut pelkkä ekstaasi. Sen sijaan tiedossa oli kaksi kuolemantapausta, jotka johtuivat ekstaasin ja Aurorixin hengenvaarallisesta sekakäytöstä.

Silti kirja kertoi aikaisemmin, että Suomessa ekstaasin on katsottu aiheuttaneen ainakin kaksi kuolemaa, toisessa kuoleman aiheuttamiseen riitti yksi ainoa ekstaasitabletti. Ei mitään mainintaa Aurorixista. Eipä tietenkään, koska tietoa pimittämällä ekstaasi saadaan vaikuttamaan vaarallisemmalta kuin se on, ja Tästä on kyse - tietoa päihteistä pyrkii ennen kaikkea pelottelemaan. Aivan kuten tuon ajan huumevalistus muutenkin.

Tähän loppuun pari huomautusta.

1) Koska netissä on henkilöitä, jotka loukkaantuvat kaikesta mahdollisesta ja pyrkivät väkisin väärinymmärtämään muita, haluan painottaa, että minä en kannusta ketään minkäänlaiseen päihteidenkäyttöön. Haluan vain oikoa virheellisiä väittämiä. Uskon, että huumevalistuksen (tai nykyään kai pitäisi sanoa ehkäisevä päihdetyö) kannalta rehellinen ja faktoihin perustuva tieto on aina kauhukuvien maalailua parempi vaihtoehto.

2) Ekstaasilla tarkoitan aina MDMA:ta. Jos pillerissä on jotain tyystin muuta, mutta sitä myydään ekstaasina, ei se tee pilleristä ekstaasitablettia. Ekstaasikuolemista uutisoidaan silloin tällöin, mutta yleensä paljastuu, että kuolema on johtunut jostain muusta kuin MDMA:sta. Pillerit ovat saattaneet sisältää esimerkiksi PMA:ta tai PMMA:ta, jotka ovat aiheuttaneet suuren osan kuolemantapauksista.

Niin että olkaahan varovaisia. Tässä kaikki tällä erää, ensi kerralla käymme läpi hitaat. Minä lähden nyt pyörimään lastentarhojen liepeille etsimään diileriä. Pakko saada pirimälliä. Adios!

4 kommenttia:

  1. Mainio kirjoitus! Pieni lisäys - amfetamiiniin tai siis katupiriin laitellaan, oman käsitykseni mukaan, kyllä hyvin monenlaisia aineita juuri iv käyttäjiä ajatellen. Lisäaineiden tarkoituksena on antaa kovemmat alkunousut ja säästää "kallista" tuotetta eli itse amfetamiinia. Lisäaineet ovat usein erittäin halpoja ja myös epäterveellisiä esim. suonille ja limakalvoille. Olisihan se hienoa jos näitä aineiden laatuja hallitsisi joku hallituminpi taho kuin nykyään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tarinoiden ja huhujen perusteella piriä tosiaan jatketaan mitä ihmeellisimmillä aineilla iv-käyttäjiä ajatellen (kuten asetonilla), mutta niitä on hyvin vaikea vahvistaa todeksi. Monet iv-käyttäjät ampuvat näitä huhuja alas ja sanovat, että ei ole mitään sellaista halpaa jatketta joka buustaisi piriä. Yhden huhun mukaan johonkin piriin olisi sotkettu efedriiniä, minkä kyllä voisi olettaa buustaavan, mutta se ei ole enää mikään halpa jatke, vaan huumaava aine itsessään, joten taloudelliselta kannalta sillä jatkaminen tuskin olisi viisasta.

      Poista
  2. Itseasiassa ekstaasin vierotusoireet voi kestää kuukausia (riippuu toki käytetystä määrästä) sillä serotoniiniillä kestää palautua ihan normaaliksi ainakin n.kuukausi. Masentuneisuus, ahdistus yms on ihan normaaleja viekkareita koska sun serotoniinit on lähteny lätkimään niin ei ihme että elämä näyttää mustalta ja ahistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pidä paikkaansa. Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu 125mg annoksilla vain joidenkin päivien mittaisia "laskuja". Isompien annoksien ollessa kyseessä on serotoniinvarastojen kannalta ihan sama otatko 500mg vai 1000mg (tämä on siis ihan teoreettinen esimerkki, en suosittele kenellekään), sillä jos 500mg tyhjentää varastot, ei 1000mg pysty tyhjentämään niitä yhtään enempää, ja palautuminen niistä kestää yhtä kauan. MDMA itsessään ei aiheuta edes viikon mittaisia laskuja, mutta jos mukana on esim. sekakäyttöä, päihderiippuvuutta ja mielenterveysongelmia, silloin negatiiviset vaikutukset voivat kestää pidempään. Mutta sehän ei ole silloin MDMA:n vika, vaan monen tekijän yhteisvaikutus.

      Poista