Tappava huume, joka oikeasti ei tapa

Joskus onnistun tahtomattani ärsyttämään ihmisiä. Kuten viime viikolla, kun kerroin Facebookissa, ettei Xanorin yliannostukseen voi kuolla. Yleisen käsityksen mukaan Xanoriin voi hyvinkin helposti kuolla, joten monet luulivat, että vähättelin Xanorin vaaroja.

Se ei ollut tarkoitukseni. Minä vain kerroin faktan.

Xanor on lääke, jolla hoidetaan muun muassa paniikkihäiriötä ja ahdistuneisuutta. Se on suosittu päihteilijöiden keskuudessa ja sen sekakäyttö erityisesti opioidien ja alkoholin kanssa on yleistä. Suomessa on myynnissä myös Xanorin rinnakkaisvalmisteita, joista tunnetuin on Alprox. Jenkeissä lääke tunnetaan nimellä Xanax.

Xanorin vaikuttava aine on alpratsolaami, joka kuuluu bentsodiatsepiineihin. Alpratsolaami, kuten kaikki bentsot, vaikuttaa keskushermostoa rauhoittavasti. Bentsot voivat aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja ne ovat opioidien ohella eniten väärinkäytetty lääkeaineryhmä.

Tyypillinen huumekuolema Suomessa johtuu opioidien, bentsojen ja alkoholin sekakäytöstä. Monet väärinkäyttäjät pitävät alpratsolaamia Suomessa myynnissä olevista bentsoista viihdearvoltaan parhaana, joten se liittyy useisiin huumekuolemiin.

Ei siis ihme, että ihmiset luulevat Xanorin yliannostuksen olevan tappava. Silti väitän, ettei asia ole näin. Xanor vahvistaa muun muassa opioidien ja alkoholin vaikutusta, jolloin sekakäyttö voi koitua kohtalokkaaksi, mutta Xanor itsessään ei ole tappava.

Parhaan tuen väitteelleni antaa tiede, tarkemmin sanoen LD50, joka on aineen myrkyllisyyden mittayksikkö. LD50 on lyhenne englannin kielen ilmauksesta "Lethal Dose, 50%". Se tarkoittaa annosta, joka tappaa puolet koe-eläimistä kokeen aikana.

Euroopan Unionin alueella ainetta pidetään erittäin myrkyllisenä, jos sen LD50-arvo on nieltynä rotilla alle 25mg/kg.

Ainetta pidetään myrkyllisenä, jos sen LD50-arvo on 25–200mg/kg.

Ainetta pidetään haitallisena, jos sen LD50-arvo on 200–2000mg/kg.

Xanorin vaikuttava aine alpratsolaami ei ole erittäin myrkyllinen, eikä edes myrkyllinen, vaan ainoastaan haitallinen, sillä sen LD50 on 331–2171mg/kg. (Lähde tässä, sivu 19.)

Rottakokeiden perusteella jos minä haluaisin tappaa itseni yllä olevilla yhden milligramman Xanoreilla, pitäisi minun 75-kiloisena miehenä syödä niitä vähintään 24 825 kappaletta. Silloinkin tosin kuolisin vain 50 prosentin todennäköisyydellä.

Myös muilla bentsoilla on yllättävän korkeat LD50-arvot.

Vaikka Xanorin yliannostukseen on normaalin ihmisen käytännössä mahdotonta kuolla, ei Xanorin tai muiden bentsojen vaarallisuutta ole syytä vähätellä. Riskit liittyvät muun muassa koukuttavuuteen ja toleranssin kasvuun.

Bentsot myös tunnetusti voivat tuoda esiin ihmisten vittumaisimmat luonteenpiirteet ja johtaa ääliömäiseen käytökseen, jota myöhemmin kadutaan.

Toisaalta moni on saanut bentsoista korvaamatonta apua. Asioilla on aina kaksi puolta.